Talvella oli hyvää aikaa miettiä tulevia juttuja

Syksyllä kotiin lähteneet lammaskaverit jättivät sen verran ison aukon elämään, että oli mietittävä jo tulevia. Vaikka elettiin vasta alkukevättä 2015, varasin jo kesälampaat. Siinä samalla tuli tehtyä päätös siitä, että meille tulee tänä kesänä myös niitä kanoja, joista jo viime kesänä haaveilin.

Helmikuussa varasin paikalliselta maatiaiskanasäilyttäjältä meille viisi kanaa ja kukon, piikkiöläistä kantaa. Kanat tulisivat meille pysyvästi ja keväällä tulisi rakennettavaksi talvilämmin kanala.

Keväällä kävin kanankasvatuskursseilla ja sieltä sainkin aimo annoksen infoa kanoista, niiden käyttäytymisestä, sairauksista sekä tietysti kananhoidosta ylipäänsä.

Toukokuussa sitten huolella suunniteltu kanala alkoi rakentua. Pääasiassa käytimme kierrätysmateriaaleja, joten se hieman hidasti töitä mutta oli sen arvoista.

Rakennusmateriaalien lisäksi myös tarvikkeet on suurelta osin kierrätettyjä. Onni on tuttu, jolta saimme näitä aarteita. Täytyy häntä muistaa tuoreilla kananmunilla joskus.

Siinä Herra Hermanni rouvineen on juuri päässyt tutustumaan uuteen kotiinsa.

Tutustumista ulkotarhaan. Tarha on katettusiltä varalta, että joku petolintu iskisi silmänsä meidän tipuihin.